Asperger

Oireyhtymä on eräs autismin muoto, jonka tuntemus on vasta 90-luvulla levinnyt Suomessa. Se on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka vaikutukset näkyvät henkilön käyttäytymisessä. Oireyhtymää esiintyy enemmän pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla. Lapsen elämää ja selviytymistä haittaavaa Aspergerin oireyhtymää tai Touretten oireyhtymää on noin 0,5 %:lla lapsista.

Nimensä Aspergerin syndrooma on saanut itävaltalaiselta Hans Aspergerilta, joka kuvasi oireyhtymän 1944. mutta englannin kielelle artikkeli käännettiin vasta 1981. Aspergerin syndroomasta käytetään yleisesti lyhennettä AS.

Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus, eikä vanhempien huonon kasvatuksen tulosta. Näillä henkilöillä on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja verbaalissa sekä ei-verbaalissa vuorovaikutuksessa ja kehon hallinnassa. Lisäksi heillä on toistuvaa ja rutiininomaista käyttäytymistä ja erikoisia mielenkiinnon kohteita. Asperger-henkilöt ovat yleensä normaaliälyisiä, osa heistä on erittäin lahjakkaita.

Pelkän dysfasian (semanttis-pragmaattisen) erottaminen Aspergerista

AS:ään liittyy usein jonkin asteista semanttis-pragmaattista dysfasiaa, joka tulee esiin käytännössä kielenkäytön ongelmina sosiaalisissa tilanteissa. Pelkässä dysfasiassa ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta toistavaa käytöstä, empatian puutetta eikä ilmeettömyyttä.

Älyllisistä edellytyksistä huolimatta heillä on usein paljon vaikeuksia selviytyä erityispiirteidensä kanssa. Etenkin koulu- ja murrosikä ovat koettelevia aikoja, koska silloin sosiaalinen pärjääminen ja ryhmään kuuluminen korostuvat. Intensiiviset ja usein epätavalliset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet hallitsevat monia Asperger-koululaisen ajatuksia, mm. siten ettei hän välttämättä motivoidu opettajan antamista tehtävistä. AS-lapsen elämään liittyy usein myös tietty tottelemattomuus, eli kiellot ja käskyt pitää olla perusteltuja ja ymmärrettyjä ennen kuin hän niitä noudattaa. Siksi asperger-lasta pidetään usein häirikkönä ja hänet pyritään siirtämään tarkkailuluokalle (nyk. esy-luokka), mikä voi olla kohtalokasta lapsen kehitykselle, jos taustalta ei tunnisteta Aspergerin syndroomaa.